Lyhyt yhteenveto
Muodostus: päättyneen menneen ajan monikon kolmas persoona ilman -ram-päätettä, sitten -ra, -ras, -ra, -´ramos, -ram – falaram → falara.
Ajallinen merkitys: falara ≡ tinha falado (oli puhunut), kun kuvataan jotakin toista mennyttä viiteajankohtaa edeltävää; toiveet ja muut modaaliset käytöt vaativat asiayhteyden.
Tässä keskitytään tunnistamiseen. Yksinkertainen muoto on nykyisessä brasilialaisessa keskustelussa harvinainen ja voi kuulostaa muodolliselta tai kirjalliselta.
Nós-muoto saa aina aksenttimerkin: faláramos, comêramos, fôramos.
Ansa: monikon kolmas persoona on samanlainen kuin tavallinen päättynyt mennyt aika – falaram on sekä ”he puhuivat” että ”he olivat puhuneet”.
Ansa: fora on serin ja irin pluskvamperfekti sekä tavallinen ”ulkona”-sana.
Tavallisia puheen ilmauksia ovat quem me dera, tomara (que) ja pudera!; ne ilmaisevat toiveita, toivoa tai reaktioita eivätkä tavallisia mennyttä edeltäviä tapahtumia.